Metrologiajärjestelmä

​​​
Metrologinen jäljitettävyys osoitetaan katkeamattomalla vertailuketjulla tietystä mittauksesta aina suureen SI-yksikköön asti.

Kansallisen mittanormaalilaboratorion tehtävänä on huolehtia SI-mittayksikköjärjestelmän toteutuksesta. Suomessa kansallinen mittanormaalilaboratorio on VTT-MIKES. Kalibrointien avulla mittanormaalien jäljitettävyys siirtyy mittanormaalilaboratorioista akkreditoitujen kalibrointilaboratorioiden kautta aina erilaisten toimijoiden mittalaitteisiin. Nämä kalibroinnit muodostavat niin sanotun vertailuketjun.

Metrologisen jäljitettävyyden toteutumisen ehtona on SI-yksikköön ulottuva katkeamaton vertailuketju, jonka jokaisessa vaiheessa toteutuu:

  • kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus
  • mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu
  • kalibroinnit suoritetaan pätevästi
  • dokumentointi on tehty mittausmenetelmien ja tulosten osalta
  • laitteet ovat yksilöitävissä
  • kalibroinnit uusitaan tietyin väliajoin

Mittaustulosten metrologinen jäljitettävyys on tärkeä osa, jolla varmistetaan akkreditoitujen laboratorioiden ja tarkastuslaitosten tulosten luotettavuus. Jotta akkreditointistandardien vaatimuksia jäljitettävyydestä sovellettaisiin yhtenevästi, on ILAC (kansainvälinen laboratorioiden ja tarkastuslaitosten akkreditointijärjestö) julkaissut oppaan ILAC P10:07/2020 ILAC Policy on Metrological Traceability of Measurement Results (PDF).​

 


Kuva: Jäljitettävyyskolmio kuvastaa jäljitettävyyden siirtymistä SI-mittayksiköistä mittaustulokseen. Jokaisessa vaiheessa mittausepävarmuus kasvaa.
 

 

jäljitettävyys; metrologinen; SI-yksikkö; mittanormaali; kalibrointi