Sisäänkirjautuminen

Julkisia hallintotehtäviä tekevien toimijoiden akkreditointi

14.12.2018
Akkreditointia hyödynnetään sekä vapaaehtoisella että säädellyllä sektorilla. FINAS akkreditoi säädellyllä sektorilla toimijoita, jotka suorittavat lainsäädännöstä tulevia julkisia hallintotehtäviä. Tällaista toimintaa kutsutaan välilliseksi julkiseksi hallinnoksi.

Toimialan lainsäädännöissä on määritelty mm. testaus-, tarkastus-, ilmoitetuille laitoksille ja todentajille tehtäviä. Lainsäädäntö määrittelee tehtävät ja vaatimukset. Toimijalle tulee lain kautta myös kelpoisuusvaatimuksia ja velvollisuuksia. Tässä artikkelissa on tarkoitus avata mitä välillisellä julkisella tehtävällä tarkoitetaan, millaisia vaatimuksia toimijoille näiden tehtävien myötä tulee ja kuka toimintaa valvoo.


Välillinen julkinen tehtävä

Perustuslaki (124 §) antaa mahdollisuuden siirtää hallintotehtäviä valtion virastoilta ja yksittäisiltä virkamiehiltä myös valtionhallinnon ulkopuolisille organisaatioille. Tehtävien siirto voidaan tehdä ainoastaan lailla tai lain nojalla. Julkisesta hallintotehtävästä on kyse mm. silloin, kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat yksityisten henkilöiden tai yritysten oikeuksiin, velvollisuuksiin ja etuihin. Esimerkiksi tarkastustoiminnassa tehtävät päätökset ovat tällaisia.

Sellaiset organisaatiot, jotka eivät ole viranomaisia, mutta käyttävät tällaista julkista valtaa ja/tai hoitavat julkista tehtävää, muodostavat ns. välillisen julkisen hallinnon. Välillinen julkishallinto täydentää ja tukee viranomaisia niiden tehtävien hoitamisessa. Tehtävät, joita ne hoitavat, ovat välillisiä julkisia tehtäviä ja ovat rinnastettavissa viranomaisen tehtäviin. Julkisia hallintotehtäviä voidaan antaa muun kuin viranomaisen hoidettavaksi sillä edellytyksellä, että tehtävien siirto ei vaaranna hyvän hallinnon vaatimuksia. Julkista hallintotehtävää hoitavan yksityisen yrityksen on siten tunnettava hyvän hallinnon vaatimukset ja noudatettava niitä.

 

Osakeyhtiöt hoitamassa julkisia tehtäviä

Monet testaus- ja tarkastuslaitoksista ovat osakeyhtiöitä ja vaikka laitokset muutoin toimivat markkinaehtoisesti niin välillisiä julkisia tehtäviä hoitaessaan ne käyttävät julkista valtaa. Näin ollen toiminnassa, silloin kun tehdään lakiin perustuvia julkisia tehtäviä, tulee myös noudattaa näissä laissa esitettyjä edellytyksiä ja ehtoja toiminnalle. Tyypillisessä sektorilaissa (esim. hissiturvallisuuslaki 1134/2016) mainitaan vaatimuksiksi tarkastuslaitokselle riippumattomuus ja puolueettomuus, riittävä tekninen osaaminen ja pätevyys, toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät. Velvollisuuksiksi mainitaan mm. säännösten ja standardien kehityksen seuraamista sekä seuraavien lainsäädäntöjen noudattamista: hallintolaki (434/2003), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) ja kielilaki (423/2003). Lisäksi tehtäviä hoidetaan rikosoikeudellisella virkavastuulla ja vahingonkorvausvastuulla.

Nämä säännökset varmistavat päätösten oikeellisuuden ja luovat toiminnalle uskottavuutta, hyväksyttävyyttä ja luotettavuutta. Säännökset varmistavat myös asiakkaiden edun ja luovat pohjan hyvälle asiakaspalvelulle.

 

Hallintotehtävissä noudatettavat periaatteet

Hallintolaissa on kuvattu oikeusperiaatteet, joita noudattamalla toteutetaan hyvän hallinnon periaatteita.

Hyvän hallinnon käsitteen alla on kuvattu viisi yleistä periaatetta:

  • Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että hallinnossa asioivia kohdellaan tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Johdonmukaisuudella ymmärretään ennakoitavaa päätöksentekoa, jotta samanlaisessa tilanteessa olevia kohdellaan samalla tavoin.
  • Suhteellisuusperiaate edellyttää, että toimet ovat oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Kaikkien toimenpiteiden on oltava välttämättömiä asian ratkaisemisen kannalta.
  • Objektiviteettiperiaate edellyttää, että toiminta on aina puolueetonta ja myös vaikuttaa sellaiselta kansalaisen näkökulmasta. Ei siis riitä, että julkista hallintotehtävää hoitava organisaatio tietää olevansa puolueeton, sen on myös näytettävä ulospäin puolueettomalta.  Julkista hallintotehtävää hoitavan on oltava riippumaton ulkopuolisesta vaikutuksesta. Myöskään omaa työtään ei voi tarkastaa. Objektiviteettiperiaatteen toteuttamiseksi hallintolaki sisältää esteellisyyssäännökset, joissa kuvataan tilanteita, jolloin päätöksen tekijän puolueettomuuden on katsottu vaarantuvan.  
  • Luottamuksensuojaperiaatteen mukaan asiakkailla on oikeus odottaa ennakoitavaa ja johdonmukaista tulkintalinjaa, joka ei yllätyksellisesti tai takautuvasti muutu. Päätöksenteon on oltava siis johdonmukaista. Vakiintunutta ratkaisulinjaa voidaan muuttaa, mutta sen on tapahduttava perustellusti ja muutettua linjaa on johdonmukaisesti noudatettava jatkossa.
  • Tarkoitussidonnaisuuden periaate tarkoittaa vallan väärinkäytön kieltoa. Se edellyttää toiminnan perustuvan lainsäädäntöön ja julkista valtaa voidaan käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon se on laissa määritelty tai tarkoitettu. Esim. tarkastuspäätöksen tavoitteena ei voi olla muu kuin laissa säädetty tarkoitus, kuten hissiturvallisuuslaissa tarkoitettu hissien käytön aikainen turvallisuus.

Näiden viiden perusperiaatteen lisäksi hallintotehtävissä on noudatettava myös muita periaatteita, jotka tulevat hallintolaista sekä muista jo edellä mainituista laista.

  • Julkisuusperiaatteen lähtökohtana on, että kaiken julkisen toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Näin vallan käytön valvonta on mahdollista ja asiakkaat tietävät esimerkiksi millaista heitä koskevaa tietoa julkista tehtävää hoitavalla organisaatiolla on hallussaan. Julkisuudesta on säädetty perustuslaissa ja julkisuuslaissa. Peruslähtökohtana on, että viranomaisen (julkista hallintotehtävää hoitava organisaation) asiakirjat ovat julkisia ja ainoastaan erityissyistä niitä voi salata. Salassapidolle on aina löydyttävä laissa säädetty peruste. Jos asiakirja sisältää salassa pidettävää tietoa, se ei tarkoita, että koko asiakirja on pidettävä salassa. Asiakirjoja laadittaessa voi käsittelyä jatkossa helpottaa se, että salassa pidettävät asiat kootaan asiakirjan liitteisiin.
  • Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. yksityiset liike- ja ammattisalaisuudet (kuten uudet tuotteet, tuotantotiedot ja strategiset valinnat), turvajärjestelyt, henkilön terveyttä ja yksityiselämää koskevat tiedot.
  • Julkiseen hallintotehtävään liittyy myös vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettäviä tietoja ja asiakirjoja ei saa paljastaa. Velvollisuus koskee myös seikkoja, jotka henkilö on saanut tietoonsa suullisesti. Kielletty tietojen paljastaminen voi tapahtua myös passiivisesti; salassa pidettäviä tietoja ei saa esimerkiksi jättää näkyville ja ulkopuolisten saataville esim. auki olevalle tietokoneen näytölle. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.
  • Palveluperiaate edellyttää, että asiakas saa palveluita ja asioimista koskevaa tarpeellista neuvontaa. Toiminnassa on otettava huomioon asiakkaan näkökulma. Palveluita on oltava riittävästi ja asioinnin on oltava helppoa.
  • Hyvän kielenkäytön vaatimus hallintolaissa edellyttää, että on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä esimerkiksi päätöksissä, tiedotteissa ja asiakaspalvelutilanteissa.
  • Asiakkaalla on oikeus käyttää asioinnissa omaa kieltään, suomea tai ruotsia. Asiakkaan kielellisistä oikeuksista säädetään kielilaissa. Toiminnassa ei ole velvollisuutta käyttää muita kuin suomen tai ruotsin kieltä, mutta aina on oikeus antaa parempaa palvelua kuin kielilaki edellyttää. Asian käsittelyssä voidaan siten käyttää muutakin kieltä, jos henkilöstö sitä osaa.
  • Sähköistä asiointia koskevalla lailla on tarkoitus lisätä asioinnin sujuvuutta ja tietoturvallisuutta edistämällä sähköisten tiedonsiirtojärjestelmien käyttöä. Laissa edellytetään, että toiminnassa on tarjottava, mikäli tekniset tai taloudelliset valmiudet eivät rajoita, kaikille mahdollisuus lähettää sähköiseen osoitteeseen tai määriteltyyn laitteeseen viesti asian vireille saattamiseksi tai käsittelemiseksi.

    Muutoksenhaku

    Laissa, jossa välillinen julkinen tehtävä määritellään, voidaan määrittää myös päätöksistä valittaminen. Välillisen julkisen hallinnon organisaation tekemään päätökseen on tällöin liitettävä muutoksenhakuohjeet eli oikaisuvaatimusohjeet tai valitusosoitus. Laissa säädetään erikseen, jos päätökseen saa vaatia oikaisua. Tällöin päätökseen on ensin vaadittava oikaisua, ennen kuin siitä voi valittaa hallintotuomioistuimelle. Oikaisuvaatimus tehdään sille organisaatiolle, joka on tehnyt päätöksen. Oikaisuvaatimusasia on ratkaista kiireellisesti. Esim. hissiturvallisuuslaissa on säädetty, että mm. ilmoitetun laitoksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Kun ilmoitettu laitos on tehnyt oikaisuvaatimuksen johdosta päätöksen, siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

    Toiminta viranomaisen valvonnassa

    Laissa, jossa välillinen julkinen tehtävä määritellään, määritellään myös toiminnan valvonta. Kun tehtäviä siirretään valtionhallinnon ulkopuolelle, on toiminnan ohjaus ja valvonta kuitenkin jätetty valtionhallintoon. Tyypillisesti laissa nimetään valvonnan ylin ohjaaja, joka on vastannut myös lainsäädännöstä. Ylin ohjaus on ministeriön tasolla, esim. hissiturvallisuuslain osalta työ- ja elinkeinoministeriössä. Valvontaviranomainen puolestaan valvoo lain noudattamista. Valvonta on nimetty viraston tasolle, esim. hissiturvallisuuslain osalta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Valvontaviranomainen hyväksyy toimijat toteuttamaan välillistä julkista tehtävää. Hyväksynnän perustana on usein toimijan akkreditointi. Toimijat ovat velvollisia luovuttamaan tietoa valvovalle viranomaiselle, minkä lisäksi ne osallistuvat toimialan yhteistyöhön.

    Välillisiä julkisia tehtäviä hoitavan toimijan arviointi

    Toimijan akkreditointi eli pätevyyden arviointi varmistaa monet sektorilaissa esitetyt vaatimukset mm. pätevyydelle, laitteille ja toimintajärjestelmälle. Akkreditointivaatimusten lisäksi arvioinnissa voidaan huomioida myös muut lainsäädännössä esitetyt vaatimukset mm. puolueettomuudelle ja vastuuvakuutukselle, jos ne eivät sisälly akkreditointivaatimuksiin. Hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista arvioidaan akkreditointivaatimusten kautta ja kiinnitetään huomiota, miten toteutuvat selkeä raportointi ja lausunnot vaatimustenmukaisuudesta, asiakaspalvelun periaatteet ja asiakaspalautteet, asiakirjojen ja tallenteiden hallinta.

 

Lyhyt yhteenveto siitä, mitä on otettava huomioon julkisten hallintotehtävien hoidossa
  • Maksuton yleisneuvonta, yleisluontoisiin kysymyksiin ja tiedusteluihin vastaaminen
  • Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kirjallinen ja suullinen kielenkäyttö
  • Salassa pidettävien tietojen erottaminen julkisista tiedoista asiakirjoissa
  • Tietosuojasta ja tietoturvasta huolehtiminen
  • Siitä huolehtiminen, että henkilöstö tuntee julkisuussäännökset / vaitiolovelvollisuuden ja noudattaa hyvää tiedonhallintatapaa
  • Asiakirjojen asianmukainen arkistointi ja asiakirjojen säilytysaikojen määrittely
  • Valmius palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi
  • Sähköisten asiointipalvelujen tarjoaminen mahdollisuuksien mukaan
  • Päätöksiin mukaan muutoksenhakuohjeet
  • Yhteydenpito valvovaan viranomaiseen

 

Jenni Harjuoja (FINAS) ja Sanna-Mari Karjalainen (Tukes)

 

akkreditointi